Kilpisjärvi

Kilpisjärvi (pohjoissaameksi Gilbbesjávri) on kylä Enontekiön kunnan luoteisimmassa kolkassa, Käsivarren peukalossa.

Historia

Kilpisjärvellä on liikkunut saamelaisia viimeistään 800-luvulla ja se sijaitsee vanhan Jäämerelle kulkeneen kauppareitin varrella. Ensimmäiset vakituiset asukkaat tulivat Kilpisjärvelle vuonna 1915 ja ensimmäinen rakennus, valtion omistama matkalaisten majapaikka Siilastupa, valmistui seuraavana vuonna. Ensimmäiset tunturiretkeilijät saapuivat Kilpisjärvelle 1930-luvulla, jolloin Kaarina Kari, Anna Lehtonen ja Inkeri Arajärvi myös veivät ensimmäisen vieraskirjan Haltin huipulle. Suomen Matkailuliiton retkeilymaja avattiin vuonna 1937, vaikka tie Kilpisjärvelle valmistui vasta jatkosodan aikana vuonna 1941. Huhtikuun lopulla 1945 Kilpisjärvellä käytiin Lapin sodan viimeiset taistelut suomalaisten joukkojen ja vetäytyvien saksalaisten välillä. Viimeiset saksalaiset poistuivat maasta 27. huhtikuuta, jolloin suomalaiset sotilaat pystyttivät Suomen lipun kolmen valtakunnan rajalle. Sotien jälkeen Kilpisjärven kylä alkoi kasvaa voimakkaasti: tien myötä saapuivat valtion laitokset, kuten tulli ja rajavartiosto, ja matkailijat, joita palvelemaan avattiin retkeilykeskus ja hotelli. Valtakunnalliseen sähköverkkoon Kilpisjärvi liitettiin vuonna 1981. Nykyään Kilpisjärvellä on noin 100 vakituista asukasta. Matkailijoita siellä käy vuosittain kymmeniä tuhansia.

Maantiede

Käsivarren perukassa sijaitsevat Suomen ainoat yli kilometrin korkuiset tunturit, nk. suurtunturit, jotka kuuluvat Skandien vuoristoon. Kilpisjärven rannalla kohoaa 1 029 metriä korkea Saana, joka on suhteellisesti korkeimpia Suomen tuntureista: korkeusero Kilpisjärven pintaan on 556 metriä. Saanan kaakkoisseinämä on hyvin jyrkkä mutta luoteisrinne loivempi, jota kautta myös kuljetaan tunturin laelle. Saanan kaakkoiskulmalla jyrkänteen alla on laaja vyörykivirinne, vuosituhansien jyrkänteestä rapautuvien kivien kasvattama. Kilpisjärven retkeilykeskus sijaitsee Saanan juurella.

Nähtävyyksiä

Kilpisjärven kylä palveluineen suurtunturien syleilyssä on täydellinen asemapaikka tehdä lyhyitä päiväretkiä tai pidempiä vaelluksia ainutlaatuisten nähtävyyksien äärelle.

Saana

Kilpisjärven itäpuolella kohoaa Saamen kansan pyhä tunturi Saana, jonka 1 029 metrin korkeuteen kohoava profiili useille suomalaisillekin tuttu. Saana on saanut nimensä saamen kielen kääpäsientä tarkoittavasta sanasta, joka viittaa tunturin sienimäiseen muotoon.

Halti

Suomen korkeimmalle huipulle (1 324 m) Haltilla on matkaa Kilpisjärveltä noin 55 km. Reitti Haltille on osa Ruotsin, Suomen ja Norjan kautta kulkevaa Kalottireittiä. Hyvällä säällä Haltin huipulta avautuvat näkymät Jäämerelle asti.

Mallan luonnonpuisto

Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Kalkkipitoisen maaperän ansiosta Pikku-Mallan ja Iso-Mallan tunturiylängöllä viihtyvät harvinaiset tunturikasvit ja -perhoset. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla Suomessa.

Kolmen valtakunnan rajapyykki

Kolmen valtakunnan rajapyykki on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen rajapiste, joka sijaitsee Mallan luonnonpuistossa. Kolmen valtakunnan rajapyykki on suosittu käyntikohde kesällä patikoiden ja talvella moottorikelkkaillen tai hiihtäen.

Sotahistorialliset kohteet

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa käyty Lapin sota Suomen ja Saksan välillä jätti pysyviä jälkiä Kilpisjärven ja Käsivarren maisemiin. Saanan, Mallan luonnonpuiston ja Jehkastunturin maisemista löytyy edelleen runsaasti saksalaisten puolustusasemien jäännöksiä ja huoltoteitä.

Käyntikohteet Norjassa

Kilpisjärveltä on 50km Norjan puolella sijaitsevaan Skibotniin. Skibotnia lähestyttäessä eteen avautuu kuvankaunis vuonomaisema ja sen toisella puolella lumihuippuiset Lyngenin Alpit. Sopiva kohde vaikka päiväretkeksi.